Vuosi 2007

Kohta vaihtuu vuosi, lienee aika pienelle listaukselle:

• Tanja valmistui DI:ksi.
• Ajoin A ja B -kortit.
• Muutimme osaksi omaan asuntoon opiskelija-asunnosta.
• Koulun projektityö -kurssin parissa on mennyt hirveä määrä aikaa.
• Töihinkin on uponnut aikaa.
• Aksu on sanonut niin paljon hassuja juttuja että niitä ei muista enää.

Hyvää uutta vuotta 2008!

Edit: laitoin tämän mukaan valokuvatorstaihin (ja tietenkin tajusin aiheen ihan väärin ;)

Eat my life away 0 seconds at a time

Olin aika nopea, tuona aikana ehdin juoda kupin kahvia, lukea ~40 sivua dokkareita, ottaa screenshotin, palauttaa backupeista kuvanexportointiskriptin, siirtää tiedostoja paikasta toiseen ja kirjottaa tämän itkuvirren.

Gnnh.

pvsavola@tienel:~$ grep reddit /etc/hosts
127.0.0.2 reddit.com programming.reddit.com digg.com slashdot.org

Kiirus

Kiirettä jälleen. Töissä aloitettiin SCRUM -mallin mukainen kehitys. Minun työmäärillä laskettiin että 13 päivää kestävän sprintin aikana minulla on 3 tehollista työpäivää. Tässä on tietysti osana se että olen vain puolta viikkoa töissä ja teholliseksi työajaksi lasketaan yleensä 50-60% työajasta, lopun mennessä harakoille työkalujen kanssa tapellessa.

Kun osallistun yliopistolla samaan aikaan ohjelmistotuotannon projektityö -kurssiin, niin tulee tiukkaa. Teemme projektityötä työnantajalleni, assari sanoi "isolle pahalle OC:lle"; ei kuitenkaan suoranaiselle pomolleni eikä hänestä seuraavalle. Tällä hetkellä projektisuunnitelmaan on kirjattu 1700 tuntia työaikaa, kuuteen tekijään noin 300 tuntia per naama. Käytännössä siis 2kk täyspäiväistä työtä, kaiken muun oheen. Ehkä vähän helpottaa se että tässä aika on laskettu totaalina, myös turhanpäiväinen härvääminen.

Tietenkin muutakin kiirettä olisi, TTY:llä muitakin kursseja, osa jopa epätriviaaleja. Muuttokin edessä etc. jne. Enkä saa just nyt nukuttua.

Taisi jossain mennä lämpötila pakkaselle ja hattukin pian maistuu..

AMD sitten meni ja ihan oikeasti antoi ATi -korttien määritykset avoimen lähdekoodin porukalle. Tähän asti olin hyvin skeptinen sen suhteen tapahtuuko tuota (kun viikko sitten tätä rupesivat kaikki hehkuttamaan), mutta nyt on todella hyvä mieli tuosta.

ns. heti-nyt eivät tulokset tule näkymään, speksienkin kanssa raudan ohjelmointi on vaikeaa, etenkin jos se on sellaista laatua että kaatuessa vie mukanaan koko koneen. Itse odotan eniten sitä että myös vanhemman raudan speksit julkaistaan (tuossa taitavat olla R600 -sukupolven tiedot) ja TV-Out toimisi nykyisellä r300 -ajurilla.

Tämä AMD-ATI -tilanne on nyt sikäli erityinen että edes Intel, joka on ollut avoin rautansa kanssa, ei ole ollut ihan näin avoin. Intel-näyttiksille ajureita kehittäneet ovat kuitenkin joutuneet allekirjoittamaan NDA:n saadakseen dokumentit, AMD:n tarjoamat dokkarit ovat täysin NDA-vapaita.

Kun ei nukuta niin..

Ei nukuttanut, joten koodasin hiukan. Parin viikon kuluttua on trak:n johdannaisessa seminaarintapainen voronoin diagrammeista, koodasin siihen hassun pätkän jonka tuloste on tuollainen:

   *123456789*123456789*123456789*123456789*1234
 0|aaaaaaaaaaaaaccccccccccccccccccccdddddddddfff
 1|aaaaaaaaaaaaaccccccccccccccccccccdddddddddfff
 2|aa*aaaaaaaaagcccccccccc*cccccccedddddddddffff
 3|aaaaaaaaaaagggcccccccccccccceeeedddddddddffff
 4|aaaaaaaaaggggggccccccccccceeeeeedddddddddffff
 5|aaaaaaaagggggggcccccccceeeeeeeeddddddddddffff
 6|aaaaaaggggggggggccccceeeeeeeeeeddddddddddffff
 7|aaaaagggggggggggcceeeeeee*eeeeedddddddddfffff
 8|aaaggggggggggggggeeeeeeeeeeeeeddddddddddfffff
 9|aagggggggggggggggeeeeeeeeeeeeeddddddddddfffff
10|gggggggggggggggggeeeeeeeeeeeebbddd*dddddfffff
11|gggggggg*ggggggggeeeeeeeeeebbbbbddddddddfffff
12|ggggggggggggggggggeeeeeeeebbbbbbbddddddfffff*
13|ggggggggggggggggggeeeeeeebbbbbbbbbdddddffffff
14|ggggggggggggggggggeeeeebbbbbbb*bbbbddddffffff

Sivutuotteena löysin oivallisen hyvän teeman/skinin Operaan, säästää paljon 'real estatea' pienellä näytöllä. On ihan muutenkin siistin (as in clean) näköinen.

Keväästä asti projektina on ollut ajaa A & B -ajokortit. A:ta lähdin ensisijaisesti hakemaan, mutta B on siinä sivussa niin helppo ja samalla vaivalla ajettavissa että sekin tuli. B tuli jo kesän alussa ja A tuli ajettua pari viikkoa sitten. A:n käsittelykoe meni uusiksi, mutta toisella kertaa menikin ihan ongelmitta, ajoin kerralla isolla mopolla, ilman väliluokkapelleilyjä.

Tänään oli sitten aikaa hakea itse kortti katsastuskonttorilta. Olin jo maksanut sen ja kävelemässä pois kun huomasin että olivat merkanneet minulle päivämäärät väliluokan kohdalle. Ei muuta kuin tädin puheille ja sanoi sekin että väärä merkintä. Nyt sitten odotellaan vielä pari viikkoa että kortista tulee uusi versio. Paljonkohan aikaa veisi niiden softaan koodattu tarkistus jotta 'Onkohan tää nyt varmasti niin että 27v setä ajaa piikkikortin?'

Ministeri: järjestäytyneen rikollisuuden oppaat hyvä asia

"M&E -ministeri Thors suhtautuu myönteisesti runsaasti keskustelua herättäneeseen kirkkojen turvapaikkaoppaaseen."

Hyyyyvä juttu. Mitä jos muunlaiset järjestöt julkaisisivat samanlaisia oppaita ihmisten lain kätkentään? Bandidoksilla voisi olla omanlainen julkaisu, Ruandan veteraaneilla oma, ehkäpä katolinen kirkko voisi julkaista oppaan miten aborttiklinikoita polttopullottaneet 'mielipidepakolaiset' olisi hyvä piilottaa.

Tuon oppaan julkaisuut kirkko on tuon tekemällä ja noudattamalla siirtynyt selkeästi järjestäytyneen rikollisuuden puolelle. Mutta eihän sille kuitenkaan tulla tekemään mitään.

Erinäistä

Sarjassamme valivali. Miksi ihmeessä KUN windowsin ulkokuori (ns. Start-palkki) kaatuu ja ruudulle jää vain kasa ikkunoita, pitää minun ensin tappaa kaikki explorer -nimiset ohjelmat ennenkuin tämä palkki tulee takaisin? Onko ihan pakko sammuttaa kone jonka ohjelmien tulille laittamiseen meni melko pitkä aika?

Miksi ihmeessä Microsoft ei ole edes .NET:ssä sisällyttänyt mitään nimiavaruuden kautta saatavia vakio-ikoneita työkalupalkkeihin ja menuihin? Nykyisessä tilanteessa jokaisen menuitemi ja nappi joutuu hakemaan erikseen oman kuvakkeensa jostain tiedostosta. Tämä on siis niin tajuttoman typerää. Toki, kuten erään orjan artikkeli kertoo, VS2005:n mukana tulee ikonikirjasto, se kuitenkin sitoo ohjelman aina käännösajasta eteenpäin yhteen ja samaan ikoniin, sen look ei todellakaan päivity KUN käyttöjärjestelmä päivittyy.

Ja miksi ohjelman pääikkunan ikoni on edelleen pakosti .ico -tiedosto, ja sen lisäksi tietyn kokoinen. Uusimpaan versioon päivitetty VS2005 ei todellakaan ladannut png -tiedostoa eikä edes tarjoutunut muuntamaan sen ico:ksi. Kuinka hankalaa sellainen on? Kaksi riviä koodia. Sen lisäksi se onnistui asettamaan ikoniksi 14x16 -kokoisen tiedoston, joka ei edes näy ikonina (sen pitää olla pakosti 16x16 tai sen moninkerta). PRKL

Koodasin ohjelmapätkän joka seuraa tiettyjen tiedostojen olemassaoloa ja poistaa ne käskettäessä. Drag'n'Drop'n'Shit. Luxusta.

Virtuaalinen työpöytä, minun käyttö

Tämä tulee vastauksena köyttoliittymän artikkeliin virtuaalitöpöytäkäytöstä.

Aluksi on mainittava että ikkunointijärjestelmän tuki virtuaalityöpöydille (VP) on ensiarvoisen tärkeä asia. Jos VP on toteutettu 'work-aroundina', se tulee toimimaan väärin. Esimerkiksi Windowsissa jokaikinen VP-ratkaisu estää ohjelmien debuggauksen (tai ainakin debuggaus jää hämärästi jumiin jos jokin VP on päällä). Sama koskee ohjelman ikkunoiden eri työpöydille sijoittelua. VP on monimutkainen asia toteuttamisen kannalta.

Minä käytän VP:ää omassa linux-koneessa ja screen -ohjelman kautta jokaisessa palvelimessa johon minulla on pääsy ja tarve pitää ohjelmia päällä. Käyttöä leimaa se että virtuaalityöpöydät ovat minulle pikanäppäimen korvikkeita. Siis sen sijaan että Alt-TAB:lla selaisin esiin halutun ohjelman, painan alt+numero, joka siirtää minut suoraan haluttuun ohjelmaan.

Kokonaisuudesta tulee suunnilleen tällainen:

• alt+§ firefox (8+ tabia), tomboy, pidgin (ent. gaim)
• alt+1 terminaali jossa oman koneen screen (4+ shellia)
• alt+2 opera (12+ tabia)
• alt+3 terminaali palvelimelle (5+ shellia)
• alt+4 emacs (16+ tiedostoa, yleensä jaettu 4:ään ikkunaan)
• alt+5 gimp, terminaaleja

Töissä en sen luonteen takia (debuggaussessio saattaa tulla eteen milloin vaan) pääse käyttämään VP:tä ollenkaan. Tämä kismittää suuresti, sillä windowsin alt-tab, etenkin vahvistettuna MS Office Word/Excel:n monen dokumentin aivovammaisuudella, Kusee. Kun nykyään se Start -palkki on näytön oikeassa reunassa, niin se tulee parin päivän sisään täyteen ikkunapalkkeja, siis suunnilleen 25 ohjelmaa.

Google Earthin korkearesoluutionen maasto

Google Earthissa on nyt päällä korkearesoluutioinen maasto. Taitaa olla vain USA:n alueella. Näyttää aivan tajuttoman hienolta, etenkin paikoissa joissa on oikeasti maastoa, kuten oheisessa pätkässä Grand Canyonia. Resoluutioksi sanotaan 10m, mikä on maastolle tällaiseen käyttöön melko tarkkaa.

Tampereella maasto edelleen vuodelta 2003-2004 ja resoluutio sen 30m... :|

Eräs toinen minulle tärkeä paikka, Kamtshatka, päivittyi myös pikkuisen, muutaman stripin. Yksi kuitenkin osui hyvään paikkaan, voi jo ruveta etsimään erään vuoren rinteeltä erään kuuman lähteen jonka padotussa uomassa opin uimaan...

Elvyttelinpä thinkpadia taas

Viikonlopun yli elvyttelin läppäriä taas. Debian/etch päivittyi ubuntu/feisty :yyn (osittain vanhemman kernelin liian vanhan wifi-ajurin takia; 2.6.18/prism54 -ajuri ei tukenut WPA:ta). Nyt on läppäri muokattu jotakuinkin käytettävään kuntoon, muutama rebootti vielä tarttis että saisi virranhallinnan parempaan muotoon ja ehkä kovalevykin automaattisesti nopeampaan tilaan (4Mt/s ...).

Tulin samalla säätäneeksi myös GTK -teemaa vähän parempaan kuosiin. Läppärissä kun on 1024x768 -näyttö niin tila on kortilla. GTK taas oletuksena tykkää tyhjästä tilasta kuin possu omenoista. Tässä olisi siis säätämäni .gtkrc-2.0, joka on siis talletettava kotihakemistoon nimelle .gtkrc-2.0 . Tuo on 'teemamuunnos', eli muokkaa asetuksia jotka vaikuttavat teemojen näkyvyyteen. Tietyt teemat menevät tietyllä lailla rikki (esim. Clearlook :ssa on oletupainikkeen hilite väärin), mutta esim. Raleigh:ssa ruudulle mahtuu paljon enemmän tavaraa ja se näyttää muutenkin kompaktimmalta.

Edellinen .gtkrc-2.0 kannattaa ottaa talteen, esimerkiksi komennolla cp .gtkrc-2.0 .gtkrc-2.0-backup-$(date -I).

Muutenkin tuli valittua nyt ajossa olevat ohjelmat tarkasti. Ubuntun metapaketeista vain ubuntu-minimal on asennettuna, muut vetävät mukanaan aivan liikaa muistisyöppöjä daemoneita.

Langattoman verkon toimintaansaanti oli aavistuksen tuskallista, mutta tässä mä taisin evottaa ihan omin päin, jos olisi tehnyt oletuksien kautta niin olisi varmaan toiminut kerrasta. Mutta nyt on kivaa kun ei ole sidottu siihen tietsipöytään, vain lähimpään pistorasiaan (ihme kyllä kone näyttäisi kestävän pari tuntia itsekseenkin).

Kustannuspisteen kuningas

Sain sitten pitää työpaikkani, ainakin sinne sopparin loppumiseen asti. Olo on sekä helpottunut että hämmentynyt. Ryhmästämme oli lähtenyt jo itsekseen yksi henkilö eteenpäin ja toinen lomautettiin toistaiseksi. Kun olen määrä-aikainen tekijä ja vieläpä tarpeen-mukaan tunneilla niin olisin varmaan lentänyt pellolle jos olisin vähänkin vähätuottavassa asemassa.

Eipä tästä oikeastaan olekaan mitään järkevää sanottavaa, asia selvisi jo keskiviikkona, mutta siitä lähtien on ollut pää aika nollilla. Ylipäätään irtisanottujen/lomautettujen koostuminen näyttää oudolta. Vain muutama "vähän" aikaa sitten taloon tullut, suurin osa pidempään olleita. Testaajia on nyt aika pirun vähän ja se asettaa taas omia paineita kaikille jotka koodia tuottavat.

Todennäköinen irtiotto vuokrasta

Syksyllä saatamme päästä tästä TOAS:n vuokrakämpästä eroon. Olemme jo jonkin aikaa jonottaneet sopivaa paikka asumisoikeuskotiin. Saimme perjantaina (jo toisen) tarjouksen ja se oli hyvin sopiva asunto, parinsadan metrin päästä nykyisestä. Muutama neliö lisätilaa ja lisähuone tulevat tarpeeseen.

Suuri osa säästöjä siihen uppoaa. Jos firman YT-neuvottelujen tulos ei ole minulle suotuisa ja Tanja jää työttömäksi niin tilanne voi mennä melko tiukaksi. Laskimme kuitenkin että pahimmassakaan tapauksessa ei mene mahdottomaksi niin kyllä tuon "uskaltaa" (rahojaanhan tuossa ei voi hävittää, vain sitoa).

Kun nyt kuitenkin Tanju on valmistunut (ah, en olekaan vielä hehkuttanut että Tanja valmistui) niin ei työttömyystilanteessakaan raha kiristä enää niin pahasti kuin opiskelijaa.

Sinänsä minua ihmetyttää tuollainen systeemi että mikä pointti on siinä että polttaa kymppitonnin verran rahaa ja vielä polttaa suunnilleen markkinavuokran verran rahaa kuukausittain. Tietty vielä koko sisuksen huolto (jos esim. jääkaappi hajoaa niin uusi tulee omasta taskusta, eikä vuokranantajan kautta). Mutta ehkä se että voi kohtuullisen vapaasti muokata asuntoa on sen arvoista.

Toki omat kokemukset 'vapaista' vuokramarkkinoista sisältävät vain yhden yksityisen joka oli itsekin vanhempi teekkari ja oli aika reilu setä. Sieltäkin tuli lähtöpassit kun hän otti asunnon äitinsä käyttöön. Kaupungin vuokrat eivät sen sijaan tuottaneet koskaan irtisanomisongelmia, niissä on saanut olla niin pitkään kuin halusi. TOAS on taas heittänyt pois Wäinölästä kun se meni korjaukseen, tarjosi kuitenkin nykyisen paikan korvikkeeksi, mikä oli reilua sekin. Niin että ehkä siinä tuleekin tuo perustelu miksi siitä maksetaan, ASO-kodissa voi lepuuttaa luitaan rauhassa.

Ensimmäinen itse ostettu puhelin

Kävi sitten niin että ostin tänään ekan kerran itse puhelimen. Tai.. Ekan kerran omilla rahoilla.

1997 tai 1998 ostin äidin rahoilla 'halko' -1610:n. 1999 jouluna taisin saada äidiltä 3210:n joululahjaksi ja 2005 se korvautui 6030:lla. 6030:n osoittautui käyttökelvottomaksi ulkokäytössä (näytöstä ei saanut mitään selvää).

Nyt sitten back-to-basics eli 1112, mustavalkonäytöllinen puhelin jossa ei ole edes intternettiä. Mutta olen aika tyytyväinen tuohon. Vähän pienempikokoinen kuin edellinen, näyttö oleellisesti helpompi nähdä (vaikka resoluutio onkin paljon pienempi) erityisesti silloin kun taustavalo ei ole päällä ja minulle oleelliset asiat helposti ja nopeasti käsillä.

Vaatimukset olisivat ehkä erilaiset jos käytössä ei olisi työpuhelinta (E70) ja sen kohtuullisen hyvää näyttöä ja nettimahdollisuutta.

Täti, Ihme

Minulla on puhelinystävä. En häntä tarkoituksella valinnut vaan sain hänet tavallaan puhelimen mukana. Työpaikka antaa nimittäin kännykän yhteydenpitovälineeksi ja sen mukana minulle osui jonkun vanha numero. Tämä numero on sitten jonkun tädin hallussa.

Hän soittelee yleensä viikonloppuisin, keskellä yötä, kännissä. Jättää puhelinvastaajaan viestejä. Kännykässä onneksi on toiminto jolla voi antaa tietylle soittajalle (tässä Täti, Ihme) oman soittoäänen, myös vaientaa.

Vastailin hänelle aluksi ja kerroin että ei, Anneli ei ole enää tässä puhelinnumerossa. Hän ihmetteli kovasti kun edellisellä soittokerralla varmasti oli (edelliseen soittokertaan en vastannut). Pyysin pari kertaa poistamaan se numero puhelimesta, turhaan.

Viimeksi kuulin hänestä viikko sitten kun vastasin Igor:ina ja puhuin hänelle venäjää, 'kaapin' sävyllä. Annelia ei edelleen ollut täällä päässä.

Kaksi yhden hinnalla

Melko heleppo tilanne, xml-tiedosto ja siinä puuttuva encoding -attribuutti xml-metatagista ja tiedostokoodaus on jotain muuta kuin oletuksena oleva utf-8. Mitä tekee IE7? Sehän näyttää virheen:

The XML page cannot be displayed 
Cannot view XML input using XSL style sheet. Please correct the error and
then click the Refresh button, or try again later. 


--------------------------------------------------------------------------------

An invalid character was found in text content. Error processing resource
'file:///C:/rahsoplaina-arkisto.xml'. Line 2, Po...

Kun katsoo riviä 2, niin se on.. aika helvetin pitkä, joten tuolta virheilmosta '...':ksi lyhennetty 'Position: XXX' olisi ollut todella kova sana.

Mutta onhan meillä sellainen kätevä ja pirun kallis ohjelma kuin XML Spy, mitäs jos kokeillaan avata se xml-tiedosto sillä? Tämä päätyy sanomaan että pitäisi avata joku Options -ikkuna ja vaihtaa siellä oletuskoodaus avatakseni tämän yhden poikkeavan tiedoston. Siis EOH. Ymmärtäisin kyllä jos tämä olisi joku suolet-pihalla-avoimen-sorsan -tuote, mutku tästä maksetaan rahaa ja se on olevinaan markkinoiden paras. Ei tämä ole niin harvinainen tilanne etteikö siihen törmätä.

Jepjep

Niinpä.

Ihan saa****n kätevä ominaisuus

Enpä voi tajuta miten olen voinutkaan elää ilman niin kätevää ominaisuutta kuin IE7:ssa oleva näppäimen tekstin valinta. Ihan käsittämätöntä että muissa selaimissa ei ole tällaista. Varmaan joka tunti tulee copy-pastetettua jonkun buttonin tekstiä. Paljon tarpeellisempi ominaisuus kuin joku kämäinen CSS 2.1:n tuki.

WTF: IE7:ssa gmailin spam-kansiossa valitse mailien alta select-all ja sen jälkeen hiirtä liikuttamatta napsauta 'delete-forever':iä (se siirtyy just kohdalle), suurella todennäköisyydellä näppäimen teksti tulee valituksi eikä näppäin painetuksi.

Voisi rationalisoida että tämä on jämänä selaimen sisäisestä DOM-rakenteesta jossa <button/> ei ole vielä käännetty näppäimeksi, mutta joku on kuitenkin soosinnut sen buttonin tekstin valittuna olon.

Ubuntua saa pian Dellin koneiden kylkiäisenä

Ubuntu:n virallisiltakin sivuilta nyt näkee että Dell tulee toimittamaan koneita myös Ubuntulla esiasennettuna. Dellin sivuilla näkyy jotain vastaavaa, yläreunassa lukee 'Dell recommends Microsoft Vista'...

Toivottavasti ei käy samalla lailla kuin AMD:lle joka joutui sitoutumaan hulluihin toimitusehtoihin ja kusi suhteensa perusjoukkoihinsa. Toki ala on erilainen (rauta vs. softa). Kuitenkin tukitoimintoihin saattaa mennä paljon väkeä ja vaivaa, se kuitenkin heijastuu positiivisesti itse tuotteenkin laatuun (jos ei feistyä/muita joudu tukemaan hamaan tappiin asti).

Jos Dell ei ole tässä kusetus- ja Microsoftin naimakuppani-hommissa tarjoamassa vain marginaalisia konekokoonpanoja niin se hyvä heijastevaikutus tulee olemaan että heidän käyttämän raudan Linux-tuki paranee ja Dellin kumppaneiksi haluavien laitevalmistajien Linux-myönteisyys paranee. Näkisin todella mielelläni AMD/ATI:n ajurituen parantuvan pari kertaluokkaa, nykyinen tilanne on surkea.

Eli saas ny nähdä.

Hyvää huomenta

Oli ihan kiva aamu pari viikkoa sitten. Tiedän tiedän, olisi pitänyt blogata samantien, mutku mutku.

Eli firmalla on mennyt sen verran huonosti (tai muuta sisäistä politikointia) että on aloitettu yt-neuvottelut. Aloitusvetona tuotekehityspuolelta katoaa viitisen paikkaa. Tämä on siis alustava setti ja ne ovat yleensä yläkanttiin ja ja ja ja.

Toisaalta voin ihan hyvin ymmärtää, firma on IT-sarjalaiseksi melko wanha ja kasvoi äskettäin; Ainakin itse jos olisin johdossa niin ihan varmasti potkisin vähän renkaita että löysät paskat tippuilis pois. Se on ihan 100% väistämätöntä että hyvän työvoiman myötä palkoille pääsee sellainenkin väki joka ei leipäänsä ansaitse. Ymmärtääkseni sellaisen poistaminen ei suomessa käy ellei satu olemaan niin tyhmä että jää siitä kiinni.

Minuahan ei työpaikan vaihtaminen tässä vaiheessa voisi vähempää kiinnostaa, parin kuukauden kuluttua saa tietää saako fudut vai ei ja kuinka pitkän ajan päästä. Voi olla että lomautetaan, jolloin toisin kuin oikeasti töissä olevat minä pääsen asioimaan reilusti kapeammasta opiskelijaluukusta. Jos taas vaihtaa työpaikkaa niin siinä menee kesä ja siihen suunnitellut lomat yms. pidempään väliin jääneet pääntyhjennykset. Skillsettikin menee aika satavarmana vaihtoon. Vittu. Tee nyt tässä tuloksellista työtä ja suunnittele mitään vähän pidemmän päälle.

(jos tätä vaikka lukee joku tuleva/nykyinen työnantaja) Noh, onpahan kokemus tämäkin, kyllä siitä selvitään! Mutta ihan oikeasti, nyt on näkynyt paljon enemmän kommunikointia ihan eri ryhmiin kuuluvien ihmisten välillä. Ehkä ne ajattelee että 'tuotakaan ei varmaan näe parin kuukauden kuluttua' tai sitten niitä kiinnostaa ihan oikeasti miten yhteistyöllä ehkä omakin nahka pelastetaan. Tosin intrassa oleva 'säästövinkki' -palsta oli täynnä toinen toistaan typerämpiä ehdotuksia miten erinäiset pienet edut voitaisiin poistaa. Vaikutukset parhaimmillaankin marginaaliset (parin tuhannen egen luokkaa, kun taas henkilöstövähennyksessä on heti kyse sadoista tuhansista). Tietysti pienistä puroista syntyy joki mutta ei tuo mikään Amazon ole.

Semmoset korruptiosetit

Olin tänään (eilen) Microsoftin DevDays2007 -härdellissä. Oli siinä 1000kpl ohjelmointisuuntautunutta setää ja tätiä Tennispalatsissa kuuntelemassa MS-henkisten ihmisten jutteluita.

Oikeastaan laitanpa satunnaista päähän jäänyttä juttua.

• MS:n tutkimusten (ja määritelmien) mukaan Linuxtyöpöytiä on noin 0.4%. (tuli esiin XAML:n 99%:n kattavuuden yhteydessä, jolloin ylläri-pylläri ollaan muualla kuin tuon sisällä)
• Linux -maininta oli 'ainoa', OSX:ää mainittiin enemmänkin, etenkin XAML:n kanssa. Kuitenkin mulle jäi sellainen fiilis että se oli ennaltaohjattu 'heh-heh' -puolelle. Oma tulkintani.
• AJAX -sovellusten kanssa ollaan ASP.NET:ssä ihan helvetinmoisessa kuusessa. MS:n perinteiseen tapaan asioita voidaan tehdä useammalla tavalla ja saat arvata niistä ihan vapaasti mikä niistä on lopulta se oikeasti järkevin.
• AJAX:n yhteydessä ei mainittu sanallakaan persistenssiä (josta olen kuullut nyt ainakin vuoden ajan). Pallo on siis reilusti maassa, kun VS2007-Orcas tulee noiden AJAX-palikoiden kanssa saataville jo Orcas+1 on sitten parin vuoden päässä, sillä välin saat toteuttaa sitä ihan miten vaan lystäät, keinoja ei ole.
• AJAX-palikoiden dokumentointia ei ole. Ehdotetaan lukemaan lähdekoodia. Herää kysymys että mistä helvetistä siinä sitten maksetaan.
• Erinäisiä UI-rajapintoja on nyt ihan vitusti, noin n-1 liikaa. On ASP.NET, Win32, Windows.Forms, WPF, WPF/e, XAML. Tässä on MS:llä joku mokannut reilusti. Olisiva edes toteuttaneet ihan kaiken Windows.Forms -interfaceilla, vaikka ihan kaikki ei olisikaan kaikkialla toiminut. Nyt aina kun vaihtaa kohdeliittymää niin pitää koodata käyttöliittymä uusiksi. Typerää.
• XAML on nyt se MS:n XML -käyttöliittymä-määrittelymuoto. Päästään eroon pikseliasettelusta. Olipa jo helvetin korkea aika. Paitsi että ei päästäkään kun tuki näyttäisi olevan vaiheessa.
• TFS (Team Foundation Server) tuo vihdoinkin MS-maailmaan ominaisuuksia joista muut ovat saaneet nauttia viimeiset 20 vuotta. Esim. 'blame'.
• Toki TFS myös integroi (demon mukaan) hyvin koko työnanto-vaatimus-koodi-testaus -vaiheen.
• .NET 3.0:aan on pultattu uusi LINQ -syntaksi joka on jonkinlainen variaatio SQL-syntaksista IEnumerable<T>:lle jossa on vaihteeksi eri järjestys ryhmittelyllä ja kantaosoituksilla. Jippii. not.
• korruptioviinaa oli tarpeeksi ja ihan hyvää.
• PMMP on livenä ihan jees ja vetivät hyvää keikkaa.

Suuntaus

Menen bussilla töihin. Siinä ehtii, onneksi vain lyhyen aikaa, lukea kirjaa. Tämän viikon olen lueskellut Susan Sontagin "Valokuvauksesta". Lienee parasta että en sano siitä mitään, analyysin keinoja kun minulla ei oikein ole.

Kirjassa mainitaan monia valokuvaajia ja miten he ovat Sontagin mielestä keskittyneet johonkin aiheeseen. Arvailujen varaan jää pitikö kukaan itseään johonkin aiheeseen keskittyneenä vai onko se vain helppoa jälkiviisautta.

Kuitenkin tuli mieleen että parasta olisi minunkin keskittyä ns. kiinnostusalueeseen valokuvauksessakin. Kun lahjoja on rajallisesti, parasta repiä 'tulosta' irti siitä mitä on enemmän. Pulmana tosin niiden vahvuusalueiden tuntemattomuus minulle itselleni.

Yksi lähestymistapa voisi olla muut harrastukset tai vaikka työ. Se minkälaisessa toiminnassa niissä onnistuu ja mistä pitää heijastunee hyvin tähänkin harrastukseen.

Pääajatukseni on kuitenkin tästä se että keskittyminen ja oman toiminnan järjellinen uudelleenarviointi lienee tässä vaiheessa hyvin aiheellinen. Kun taannoin kasasin kuvagallerian blogiin laitetuista kuvista niin en oikeastaan huomannut niissä mitään yhteistä teemaa. Mikä taas voi olla hankalaa jos se teema on esim. huonous.

Missä hiiri luuraa

No olkootkin typerä otsikko. Yhdessä edellisessä jutussa ihmettelin että eikö kukaan muu koe hiiren väliaikaisen siirtämisen ylös helpompana kuin alas. Sitten rupesi kiinnostamaan että missä se hiiri ylipäätään käy päivän aikana ja kuinka usein.

Koodasin sitten C#.NET:llä pienen ohjelman, 'hotscreen', joka pitää kirjaa näistä liikkeistä. Käytännössä tallessa on ruudun resoluution kokoinen taulukko laskureita joita sitten suurennetaan aina kun saadaan ns. MouseMove -eventti. On myös toinen taulukko, sen laskureita suurennetaan silloin kun painetaan näppäimiä (hiiren viimeisimmän olinpaikan koordinaattien laskuria suurennetaan, tällöin voi nähdä missä hiiri on kun kirjoitetaan). Tuossa ylemmässä kuvassa nämä näkyvät keltaisina ja punaisina pisteinä koska kuvaksi tallennettaessa se taulukko muunnetaan punaiseksi kanavaksi. Hiiren liikkeet ovat vihreässä kanavassa.

Tuon ohjelman teossa hankalimmaksi vaiheeksi osoittautui taulukon kuvaksi tallentaminen, jostain syystä kaikki mahdolliset '.SetPixel(rgb)' -funktiot ovat tajuttoman hitaita (10-20 minuuttia 3GHz koneella 1600x1200 -resoluution kuvalle). Lopulta oikotie löytyi siitä että käytti Bitmap:n LockBits -funktiota ja käsitteli pikselidataa suoraan.

Analyysistä sen verran että minulla on windowsin Start-palkki ylhäällä (kyllä, sen voi raahata sinne) ja käytän sen 'ääretöntä' pinta-alaa nähtävästi paljon. Muuten kävi niin kuin ajattelin ja ruudun alaosa on melko pienellä käytöllä. Tuon kuvan tietoja kerännyt versio oli vielä vähän raakile ja sammui (ts. painoin punaista raksia, enkä ollut -- vielä silloin -- koodannut kysymystä että haluanko varmasti hukata puoli päivää dataa) juuri ennen kuin olin menossa kotiin; kuva itse on siis suunnilleen puolesta välistä päivää.

Valokuvatorstai, vastakohdat

Näitä lienee helppo löytää. Alunperin tuota kuvaa ottaessani ajattelin vain kotrastia ja ruudun kahtia jakautumista tasopintojen kautta (niin, ja jäätyviä sormia ja korvia). Mutta tietenkin ne ovat myös vastakohtia keskenään.

36. valokuvatorstai

Valokuvatorstai, ystävä

Ystävä, vaimo, lapsemme äiti.

35. valokuvatorstai.

Lisää rautaa

Viime perjantaina sain lisää rautaa. Tällä kertaa kaksi salamaa, SB-28DX ja SB-80DX. Minulla oli jo ennestään kaksi (teknisesti 'minun' on vain SB-22:n, Tanjun on National PE-247S ja sellainen 'kuriositeetti', 12V paristolla ja irtolampulla toimiva viuhkasalama), mutta ne ovat kumpikin täysautomaatti/täysteho -sekoituksia joissa ei ole oikein mitään säätövaraa.

Sain jo vanhat salamit johdolla ja valokenno-orjilla irti varsinaisesta kamerasta ja laukaistua molemmat yht.aikaa (elikkä esim. hiusvalokäyttö onnistui), mutta se valotehon säätö oli sula mahdottomuus. Siitä huolimatta harjoiteltiin Aksun kanssa kun Tanju kävi joogassa.

Tänään sitten kokeiltiin ensimmäistä kertaa näitä laitteita ja hyvinhän ne toimi. Oheinen kuva on kylläkin osittain vahinko (ensin tuli vahinkokuva jossa oli potentiaali tähän ja sain sitten Aksun ohjattua tuohon).

Valokuvatorstai, kengät

Kävimme Tanjun kanssa ME - mennään eteenpäin -viikonlopussa. Molemmat koimme että siitä oli suunnattomasti apua. Meno oli tiukkaa ja oikeastaan hyvin erilaista kuin mitä odotimme. Hyvinkin sen arvoista.

Ei -uskiksen (=minä) kannalta ristimenoja ei tuputettu suunnattomasti joskin jeesuksia tietysti lenteli. Kun substitoi sen tilalle sopivia sanoja, pääsi sanoman juurille ja sitä sieltä haettiin.

Kuvassa Tanjun kengät, tänä viikonloppuna Valkeakoskella, pakkasta oli tarpeeksi. 34. valokuvatorstai.

Kun on kerran maksullinen alusta...

Yritin etsiä firmalle ASP.NET + MS SQL Server -blogialustaa (koska firma on ns. MS-kauppa, näitä työkaluja saa käyttää lisensseja tarkemmin miettimättä ja tuomitsematta muuta osaamattomia oppimaan parempia työkaluja), mutta sellaista ei näytä järkevässä muodossa olevan tarjolla. Lopulta löytyi dasBlog, ASP.NET -pohjainen blogimoottori joka kuitenkin tallentaa datan XML:nä eikä kantaan.

Ensivaikutelma oli ihan ok. Pientä purnaamista asennusohjeista jotka ovat vähän hämmentävät. Jostain syystä WYSIWYG -editori lagaa vmwaressani, sellaisella ei ole kivaa kirjoittaa, etenkin kun on tottunut kotiblosxomiin kirjoittamaan emacsilla.

Olin jo luopumassa toivosta tuon suhteen ja asentamassa jotain php-pohjaista kilkettä (joka jollain lailla puhui SQL Serverille). Periaatteessa kaikki nämä työkalut ovat ihan yhtä ilmaisia ja saatavia. MS:n SQL:stä on joku Express tai DE -versio jota saa käyttää ilmaiseksi. ASP.NET:iin lienee sitten VS2005 Express -versio. (noh, vasta toista vuotta). C#:n ja ASP.NET:n koen itse kertaluokkaa PHP:tä kätevämpänä ratkaisuna, ainakin ylläpidettävyyttä ajatellen.

Mutta kotioloissa ei ole oikein mitään intoa koskea Windows -kilkkeisiin, jos jotain lähtisin tekemään niin olisi aika varmasti python+postgresql/sqlite (joita en todellakaan halua nähdä tietokantaluokkien alta).

A little bit of mystery

Vingen Across Realtime olikin tuplakirja. Kumpikin tarina sijoittui samaan universumiin ja sisälsi ainakin yhden saman henkilön. Reynoldsin Century Rain oli myös dekkarin tapainen järjestely ja oli aivan loistava suunnilleen viimeiseen kolmannekseen asti. Sen jälkeen alkoi näyttää siltä kuin paperilla olisi ollut raaka vedos kirjasta (tai lähinnä meni todella mikroksi ja epäuskottavaksi löpinäksi -- kontekstina siis scifi).

Kumpikin näistä oli oikeastaan hyvin erilainen kuin mitä olin odottanut, hyvällä tavalla. Käsitteet laajenevat, joskaan eivät enää niin mieltä räjäyttävällä tavalla kuin ennen. Vinge nyt tietenkin yritti puskea läpi Singulariteetti -teemaansa, melko voimakkaastikin; Mahdeista taikka AI:sta ei ollut suoraa puhetta. Teksti on 80-luvun puolestavälistä eikä ikääntynyt niin kovin hyvin kun mukana on vielä sovietteja.

Century Rain on puolestaan vuodelta 2004 (tekijän copyrighti) ja näyttäisi kesken jääneeltä isommalta projektilta. Auki jää moni asia, hankalaa ennustaa jatkaako se vielä tätä samaa universumia vai ei (tämä siis sijoittui muualle kuin Revelation Space:een). Ihan ok vaikka olikin dekkari.

Yet another jackpot

No jopa on. Kävin tänään taas Lukulaarissa ja siellä odotti miellyttävä yllätys, Reynoldsin Century Rain, Iain M. Banksin Look To Windward (luettu ennestään, mutta vain suomeksi) ja Vingen Across Realtime.

Realtime on jo puolessavälissä ja se on hyvä. Ei loistava, mutta hyvä.

Miettiessäni miten näistä tulevista ja osittain koetuista lukukokemuksista täällä leveilisin tulin ajatelleeksi että muusta omaisuudesta en oikeastaan niin välitä kuin kirjat ja sellaiset jutut joilla saan jotain aikaiseksi. Esim. kamera+palikat ja tietokoneet.

Yllättäen tuolla on mahdollisuus päteä useimpiin ihmisiin. Minulla nuo ns. 'aikaansaamisen' välineet ovat tällaiset, pohjimmiltaan motiivi on saada itsensä tyytyväiseksi. Joku muu ei sitten välitä muusta omaisuudestaan kuin posliinikoirakokoelmastaan.

Edelliseen liittyen, pienenä neropattina keksin ehkä 7-vuotiaana että kaikki eivät välttämättä näe esimerkiksi värejä samalla lailla. Vaikka olemme sopineet että 'tuo väri on sininen', se mitä toinen näkee ei ole sama mitä minä näen. Siitä voisi johtaa kätevästi ns. 'värisilmän' ja naisten tajuttoman preferenssin violettien sävyihin.

Valokuvatorstai, sattuma

Sellainen sattuma.

33. valokuvatorstai.

Valokuvatorstai, ponnistus

Mitä pienempi sitä enemmän ponnistaa.

32. valokuvatorstai.

Huhhahhei ja kiirettä huihai.

Oli kiirettä ennen joulua ja joulun jälkeen. Kiire ei lopu koskaan.

Tekisi mieli kuvata enemmän (hankin PC-salamasynkkapiuhan ja valo-orjat salamaan), opetella kitaraa, lukea, ohjelmoida välillä jotain ei-työ-koulu -akselia. Gnnh.

Paremmin menisi jos vaan tekisi eikä miettisi missä vaiheessa ehtisi mitäkin tehdä. Suurin osa ajasta menee johonkin aivan muuhun, merkityksettömään.

Kuvassa Aksu ja Tanju, tänä jouluna, tutkimassa mitä jäälle käy kun sitä hakkaa kivellä.

Valokuvatorstai, avara

Vähän avaruutta, mahdollisuutta kuitenkin on. Joskus joulun tienoilta, oli kivoja pilviä.

30. valokuvatorstai.