Anselista oikealle

Riks raks klops, eli miksi vihaan vanhan raudan päivittämistä.

Vaihteeksi kevyttä sotatarinointia. Kyllästyneenä palvelimeni jatkuvaan swappaamiseen ja tahmaamiseen hankin siihen eilen 2x64Mt SIMM -palikkaa. Kun käyttäjiä on muitakin kuin minä, odottelin sitten iltaseen että käyttö vähenee ja pääsen vetämään serverin alas. Siinä samalla ajattelin lisätä levytilaa ja päivittää kernelin ynnämuut ilmeiset.

Oikean ajankohdan tultua olin hyvin valmistautunut, levyt valmiiksi ositettu, alustettu ja bad-block -tarkistettu. Piuhankin kaivoin niille laatikon pohjalta.

Etukäteen suurimmaksi ongelmaksi ajateltu muisti ei sitä ollut. Palikat sisään (tässä vaiheessa olin hyvin kiitollinen kaikille pilipalikellottelijoille siitä että heidän toimestaan nykyiset muistiliitännät ovat paljon SIMM:iä ystävällisempia sormille. Se ei vaan auttanut klipseihin vääntyneitä kynsiäni) ja kone päälle katsomaan toimiiko. Toimii, BIOS:n mukaan kaikki 160Mt.

Seuraavana askeleena levyjen lisäys. Bzzt. Levyjen lisäämisen jälkeen kone ei käynnisty, edes ropelli ei liikahda. Virtanamiskan rimputtamisen jälkeen kaikki käynnistyy taas. Tricky.

Tässä pitää mainita että jostain syystä olin aikanaan päätynyt siihen että palvelimen ainoa kovalevy oli IDE-liitännän toisessa kanavassa, eli 'kolmantena' laitteena. Jos siis lisään levyjä, tulevat ne sen eteen, primääriseen IDE-kanavaan ja siis boottausjärjestyksessä aikaisemmiksi. Tuonkin olin ottanut huomioon, kummassakin levyssä on boottilohko ynnämuut tarvittavat. Ongelmana vaan että tuo kone ei enää boottaa BIOS:ia pidemmälle jos sillä on yhtään mitään primäärisessä IDE:ssä kiinni. Paska.

Tässä vaiheessa vaihtelin kovasti levyjen keskinäisiä järjestyksiä, vaihtelin levyjä ja hermoilin muutenkin. Tunniksi ajateltu käyttökatko oli venynyt kolminkertaiseksi. Lopulta luovutin ja lisäsin vain yhden levyn jonon pohjalle, jolloin kone kuin ihmeen kaupalla käynnistyi.

Ja sitten muita ongelmia. Koneen paisunut /var siirretään uudelle levylle. Valitettavasti ihan oikeasti siirretään eikä kopioida. Jotenkin erehdyin sanomaan että 'mv A B' 'cp A B':n sijaan. Siirto menee nätisti läpi ja uusi /var liittyy järjestelmän toimintaan. Vasta ajettaessa monimutkaisempi, isoja tiedostoja tarvitseva, komento huomaan että yksi tai useampi tiedosto on siirtyessään mankeloitunut rikki. Samalla alkavat ohjelmat kaatuilla segmentation faulteihin.

Katse kääntyy muisteihin. Eipä mitään, käynnistetään grub:n kautta memtest86 ja katsellaan mitä tulee. Paskaa niskaan, kolme bittiä on jökähtänyt päälle. Onneksi alla on linux, johon on badram -patchi joka osaa jättää rikkinäisen muistialueen käyttämättä. Ympätään sellainen kerneliin ja toivotaan että kone käynnistyy sellaisella kernelillä. Se käynnistyy ja ongelmat loppuvat siihen. Palautetaan backuppi ja palvelut käyntiin.

Tässä vaiheessa kello on 4:30, katko kestänyt sen 5 tuntia ja silmät seisovat päässä (ei olla enää nuoria nörttejä). Jälkimauksi jäi sellainen fiilis että jos haluan taas lisää tehoa koneeseen niin en rupea tunkkaamaan vanhaa romua vaan ostan sitten suosiolla vaikka Delliltä sen valmiin paketin. Noitakin muisteja sai metsästää, hakea ja kerneliin patchata. Eikä levytilaakaan enää pysty helposti laajentamaan kun kone on jollain lailla juntturassa. Menee hermot, ja elämässä on parempaakin tekemistä kuin pitää kiintolevyä ilmassa, kiinni piuhassa, samalla kun toisen käden etusormella naputtelee maagisia komentoja konsoliin.