
Yliopistossa ohjelmointia/tietotekniikkaa opiskelemisessa on mielestäni erityisen hyvänä puolena se että ohjelmistaan saa palautetta. Työssä koodistaan ei oikeastaan voi saada kunnolla palautetta. Ehkä jotain 'kylläpäs sä olit taas kännissä kun tuon väänsit' -läppää erityisen kulmikkaasta pätkästä, mutta mistään syvällisemmästä on isommassa paikassa turha unelmoidakaan.
Vai pystyykö joku kuvittelemaan tilanteen jossa peri kuukautta projektin parissa viettänyt tyyppi kutsutaan pomon boksiin ja kerrotaan että 'nyt sulla on tyyli ollut vähän hukassa, kokeile käyttää enemmän välilyöntejä if() -lauseissa ja koodilohkojen alussa'. Eihän tämä palaute yliopistollakaan ole ihan sellaista, mutta likelle liippaa ainakin 'alkeis' -kurssien kanssa.
Tämän kevään/talven kurssit ovat tässä mielessä olleet minulle haastavia. Jo useampaan kertaan olen saanut palautetta että koodini ei vastaa laitoksen 'tyyliä'. Kohtuullisen pitkään (8v) C -sukuisten kielten kanssa pelehtineenä on hyvin vaikea oppia käyttämään jotain muita konventioita kuin niitä mitä on itse hyväksi havainnut. Töissä oli helppo kirjoittaa sen tyylin mukaista koodia, koska siellä enimmäkseen lisäili valmiiseen koodiin. Uusi koodi olikin sitten helposti vanhan tyylin mukainen. Täällä joutuu sen sijaan kirjoittamaan ohjelmat enimmäkseen uusiksi alusta asti ja siten noudattamaan tyyliä ilman vertaisesimerkkiä.
Ongelmallisinta onkin ollut hyväksyä ylipäätään kritiikkiä
koodistaan. Tänäänkin onnistuin meuhkaamaan asiasta aivan liian pitkään
ennen kuin paksuun kalloon upposi että 'hei, assari oli ihan oikeassa, tuo
koodi on tyylillisesti sheissea, jopa minulle'.
Anselista oikealle