Usein törmää tilanteeseen että pitäisi muistaa jokin asia johon on sattumoisin törmännyt netissä, mahdollisesti "jakaa" se kavereille ja ehkä jopa kommentoida sitä jotenkin.
Sellaiseen voi käyttää Google Notebook:ia ja Google Reader:ia. Notebook toimii niin että sen jälkeen kun asennat sen extension Firefox tai IE -selaimeen (saatavilla yo. osoitteesta), selaimen alapalkissa on 'Notebook' -nappi, siitä tulee esiin pieni alue johon voi kirjoittaa tai kopioida sillä hetkellä auki olevasta sivusta sisältöä. Helpoin tapa käyttää on maalata sivulta hiirellä tekstiä (myös kuvia!) ja painaa tähti -näppäintä Notebook:ssa. Tämä tallentaa sekä sivun osoitteen että annetun tekstin myöhempää käyttöä varten.
Jakaminen onnistuu sitten niin että Notebookissa asettaa halutun leikekirjan yleisesti luettavaksi (Notebookissa voi pitää useampaa leikekirjaa ja lisätä leikkeitä niihin erikseen, esim. jaettavat, työ, muut) ja lisää tämän jaetun sivun RSS-feedin google readeriin. Tämän jälkeen notebookiin lisäämäsi leikkeet rupeavat ilmestymään Readerin itemeihin ja ne voi merkitä jaetuiksi, mikä saa ne näkymään kavereiden Readerissa.
Ongelmana tässä on melko iso viive välillä Notebook<->Reader, sillä
Reader tarkistaa notebookin rss-feedin päivittymisen vain muutaman tunnin
välein. Toinen ongelma voi tulla himosurffaajalle ja leikkeilijalle,
jokainen itemi kun pitää jakaa Readerissa erikseen :)
Yritin etsiä firmalle ASP.NET + MS SQL Server -blogialustaa (koska firma on ns. MS-kauppa, näitä työkaluja saa käyttää lisensseja tarkemmin miettimättä ja tuomitsematta muuta osaamattomia oppimaan parempia työkaluja), mutta sellaista ei näytä järkevässä muodossa olevan tarjolla. Lopulta löytyi dasBlog, ASP.NET -pohjainen blogimoottori joka kuitenkin tallentaa datan XML:nä eikä kantaan.
Ensivaikutelma oli ihan ok. Pientä purnaamista asennusohjeista jotka ovat vähän hämmentävät. Jostain syystä WYSIWYG -editori lagaa vmwaressani, sellaisella ei ole kivaa kirjoittaa, etenkin kun on tottunut kotiblosxomiin kirjoittamaan emacsilla.
Olin jo luopumassa toivosta tuon suhteen ja asentamassa jotain php-pohjaista kilkettä (joka jollain lailla puhui SQL Serverille). Periaatteessa kaikki nämä työkalut ovat ihan yhtä ilmaisia ja saatavia. MS:n SQL:stä on joku Express tai DE -versio jota saa käyttää ilmaiseksi. ASP.NET:iin lienee sitten VS2005 Express -versio. (noh, vasta toista vuotta). C#:n ja ASP.NET:n koen itse kertaluokkaa PHP:tä kätevämpänä ratkaisuna, ainakin ylläpidettävyyttä ajatellen.
Mutta kotioloissa ei ole oikein mitään intoa koskea Windows
-kilkkeisiin, jos jotain lähtisin tekemään niin olisi aika varmasti
python+postgresql/sqlite (joita en todellakaan halua nähdä
tietokantaluokkien alta).
Kuulin Ollin kuulleen
edellisen ruumiinsa löytymisestä.
EN NÄITÄ MUITA MEEMEJA JAKSA JATKAA, MUTTA VÄLILLÄ TULEE IHAN HAUSKOJA JUTTUJA (MINULLE, EI TEILLE). ELI HYVÄÄ CAPSLOCK -PÄIVÄÄ!. TOIVOTTAVASTI EI MUODOSTU PERINTEEKSI!
OIKEASTAAN OLISI IHAN ASIALLISTA JOS OLISI MYÖS TESTO JA RAUDO -PÄIVÄ.
Kun Antti haastoi, niin pitäähän sitä vastata. Poimitaan lukemistaan blogeista lauseita ja laitetaan ne peräkkäin, haaste menee eteenpäin lainatuiksi tulleille.
On ihanaa työntää paljaat kädet kuuman ja kuivan pintahiekan läpi syvemmälle, kasata viileän kosteista hiekanmuruista kukkula ja piirtää siihen sormella kuvio. Kuvan laatu on huono ja vihaiset fanit kääntäisivät blogini ylösalaisin. Isällä ei ole asiassa osaa eikä arpaa.
Pistetään haaste eteenpäin siis Tanjulle, Mikolle ja Timolle.
Täyttelin bloggercoodin lomakkeen.
Mitään mullistavaa tuossa ei taida olla.
B9 D+ T+ K S+ F- I- O++ X-- E+ L C-- Y1 R+ P+ M2 N- H
Joskus täytin myös geekcoden, mutta en enää löydä
sitä. Hyvä näin. Huvin vuoksi voisi tehdä taas purity -testin -- heti kun on
tehnyt matikkanörttitestin. En
lue itseäni tähän jälkimmäiseen joukkoon, vaikka joskus olinkin matikassa
aika hyvä ja pyrin taas saamaan taidot terävöitettyä.
Metablogi. Rupean kirjoittamaan kirjoittamisesta tai siitä miten yritän kohentaa blogin sijoitusta listalla. Ehkäpä pyrin jopa tuottamaan sisältöä joka on näennäisesti hyödyllistä (toistaa vanhoja totuuksia ja lainaa muista lähteistä 'hyviä vinkkejä'), esim. vinkkejä hyvään kirjoittamiseen tai blogilistalla sijoittautumiseen.
Not. Userfriendlyssä oli mielestäni hyvä strippisetti englanninkielisten blogien listauksista (kannattaa lukea myös muutama päivä siitä eteenpäin). Kielestä sen verran että C-lista on käytännössä alin mahdollinen, pitkän hännän siinä päässä johon ei kannata investoida senttiäkään. D-listaa kai viritellään siihen kohtaan mihin loppuu myös yksityinen kiinnostus.
Mutta takaisin tämän entryn liikkeelle pistäneeseen asiaan. Olen aikanaan suunnitellut tämän blogin muistini virkistykseksi jos minua sattuu kiinnostamaan myöhemmin mitä joskus ajattelin tai mitä tapahtui. Käytännössä tämä määritelmä toimii jonkinlaisena filtterinä sille mitä ja mistä kirjoitan. 'Kiinnostaako minua lukea mitä söin tänään joskus kymmenen vuoden kuluttua?' - ei, mutta ehkä kiinnostaa mitä ylipäätään söimme opiskelija-aikoina.
Nyt voisi käsitellä itse asiaakin. Koska blogi on sitoutunut voimakkaasti kirjoittajaansa, voisi helposti olettaa että tilanne on sama kuin terkkarin puheilla olevalla pojalla jonka 'kaveri' haluaa tietää miten 'tyttöjen kanssa ollaan'. Eikä se ole niin. Jos kirjoitan (esim. ajallisesti edellisessä kirjoituksessa) erikoisuudesta, ei se tarkoita että käsittäisin itseni erikoiseksi (Ei sillä ettenkö toivoisi oikeasti olevani, mutta en vain kykene uskomaan siihen muuten kuin etäisenä mahdollisuutena).
Aloitin tämän blogin suunnilleen kolme vuotta sitten. Vanhin
blosxomiin viittaava tiedoston on päivätty 28. Helmikuuta 2003. Sen
jälkeen on tullut kirjoitettua tähän anseli -hierarkian alle 275
merkintää, siis yksi löpinä joka neljäs päivä.
Google julkaisi tänään Talk -palvelunsa. Se on perinteisten IM (MSN, ICQ, AIM, Jabber) -palveluiden ja VoIP (Skype) palveluiden kaltainen yhdiste. Keskustella voi siis joko tekstillä tai soittaa äänipuhelun.
Linux -lala-landiasta katsoen vain tavallinen tekstikeskustelu on tällä hetkellä mahdollinen, Googlen käyttämä äänisiirto ei ole vielä julkinen, joskin näkyy lupauksia että sekin tulee avoimeksi. Laitoin itselleni GAIM:iin asetukset GTalk:n ohjeiden mukaisesti ja se näytti kirjautuvan oikein. GTalk käyttää siis avointa Jabber/XMPP protokollaa jota tukevat monet muutkin IM-ohjelmat.
Mitään varsinaisesti mullistavaa tässä ei olla vielä nähty, mutta screenshoteista päätellen käyttöliittymä googlen natiivissa clientissa on hyvänoloinen. Toivon että GAIM:n kehitystiimi katsoo sitä pitkään, nykyisessä versiossa on mielestäni aivan liikaa huonosti käytettyä tilaa. Oikeastaan se mullistavuus tulee taas esille tällä tavoin, erinomaisen oloisena siistinä, funktionaalisena käyttöliittymänä ja hyvänä käyttökokemuksena.
Olikohan ennusmerkinomaista sekin että heti aamusta ICQ pomppi pari
tuntia päälle/pois.
Ollaan jälleen bitin sykkeen ulottuvilla. Kesätauko oli yllättäen molempien mielestä virhe. Oikeastaan se että Tanju myönsi sen olevan virhe sai sen olemaan oikea ratkaisu.
Kesän saldo tähän asti
Tämä kesä tulee olemaan vähän erilainen sen suhteen että ensimmäistä kertaa pitkään aikaan nyt ei ole jatkuvaa yhteyttä nettiin. Minulle tämä on ensimmäinen kerta noin neljään vuoteen, Tanjulle vissiinkin sitäkin pidempään. Kylläpä nettiin on tottunut.
Tanju on jo valitellut että 'kaikki' (reseptit, ompeluohjeet etc.) on nyt vain hankalasti saatavilla. Itse olen toistaiseksi ollut sitä mieltä että pärjätään hyvin ilmankin. Tai sitten ei.
Minulla on kesän mittaan paljon tekemistä koululla (rästikursseja
monelta vuodelta, juuri ja juuri suoritettavissa ennen tutkintouudistusta
:), jolloin pystyn tekemään mitä haluan koululta käsin.
Googlen huhutaan lisäävän feedien luvun gmailiin, mikä on hyvä asia, jos onnistuvat tekemään sen yhtä hyvin kuin aikaisemmat palvelulisänsä.
Testasin tässä taas läpi melkein kaikki järkevän oloiset feedienlukuohjelmat jotka linuxilla pyörivät ja totesin kaikki surkeiksi. Liferea on melkein järkevä näyttäessään kaikki artikkelit 'samalla sivulla', mutta tuppaa kaatumaan kun uusia artikkeleita on yli 100 samassa näkymässä.
Akregator on varsin hyvä, mutta kärsii kahdesta ongelmasta. Sen suurin puute on että unified mode ei näytä mistä blogista yksittäinen artikkeli on tullut. Myös sen 'hyppää seuraavaan lukemattomaan artikkeliin' -näppäin on joku täysin luonnoton. Säädin välilyönnin hyppäämään seuraavaan, mutta tällöin näkymä ei skrollaa alaspäin jos artikkeli ei mahdu kerralla näkyviin.
Straw olisi teoreettinen voittaja, mutta sen kehitys on jäänyt paikoilleen ja sekin jää jollain lailla jökkiin niillä feedeillä mitä minulla on tilattuna.
Jotenkin tuntuu että näiden ohjelmien kirjoittajat eivät käytä niitä itse ainakaan ensimmäisellä mieleen tulevalla tavalla, vaan jotenkin postilaatikkomaisesti. Tämä ei sovi minun käyttöön, koska minusta yksittäisten artikkeleiden merkitys on melko pieni, luen mieluummin streamina, tavallaan slashdot:maisesti.
'Unified mode' on kaikissa sen verran alkuasteilla että siinä ei voi edes säätää artikkelin tilaa itse lukijassa (esim. importaint tai 'mark unread').
Googlen feedeissä suurin puute saattaisi olla se että siinä joutuisi
merkkaaman erikseen luetuiksi nekin merkinnät joita ei ole lukenut ja jotka
eivät kiinnostakaan. Siis samanlainen käyttöliittymäongelma kuin gmailin
nykyinen spam-loota.
Keitetty Kumiperuna antaa kullanarvoisia vihjeitä massasta erottumiseen.
Ensimmäiseen vinkkiin, faviconin laittamiseen, on helppo yhtyä. Omassa firefoxissani sivussa olevat suosikit ovat helposti löydettävissä ikoninsa avulla. Rupeavat melkein ärsyttämään paikat joissa ei ole omaa ikonia tai on sitten se 'N' (netscape) -favicon. Muunmuassa nokia.fi:llä on pitkään ollut eri firman 'N' näkyvillä (ja nyt ei ole mitään..). Osuuspankki on toinen vastaava imagoluuseri (mitä tässä osasikin odottaa..)
Toisesta vinkistä, gravatarista, en ole päässyt ihan selvyyteen. Periaatteessa tuo on hyvä asia, saa yksinkertaisella tavalla 'kasvot'/ilmeen vierailijalle. Mutta.
Oh yes I am. Melkeinpä rakastan näitä tapauksia. Vieläkin naurattaa.
Joku pälli siis otti ja linkkasi tällä serverillä olevan kuvan osaksi sivustoaan (ei mainintaa mistä tulee, ei mitään luvan kyselyä..). Säädin sitten tuon kuvan antamaan juuri siltä saitilta tulijoille semmoisen 160Kt .PNG -tiedoston. Juju on siinä että sen fyysinen mitta on 6000x6000 -pikseliä ja 4-kanavaisena kuvana se vie fyysistä muistia vähintään 140Mt. Muista epätehokkuuksista johtuen selaimet näyttävät hörppivän ainakin kolminkertaisesti tuon muistin määrän, IE yleensä tukehtuu samantien.
feh.
Aikanaan, ennen kuin intternetti tuli kotiin asti, luin joskus kahta/kolmea lehteä päivittäin. Jo silloin useimmiten kävi niin että kaikissa lehdissä oli joko samat uutiset/jutut tai sitten toisissa oli päivän viiveellä toisessa olleita uutisia. Tietopiuhan ulottuessa kotiin asti asia on käynyt entistä selvemmäksi, käytännössä kaikissa wanhan median paikoissa on ihan samat uutiset.
Blogien kanssa on ihan sama juttu, pahimpina päivinä saa lukea N kirjoitusta siitä kuinka 'Sun on nyt pakko lukea [linkki]tämä[/linkki] kirjoitus', siis käytännössä yksi ja sama uutinen joka paikassa. Tämä on ihan odotettavaa, tavallaan Sturgeonin Lakikin sen implikoi. Se missä blogit loistavat, on kuitenkin se uutiseen näkökulman tuominen. Siinä missä Wanhassa mediassa näkökulma on olevinaan 'valtakunnallinen' ja poliittisesti korrekti, yksittäisen ihmisen uutisen tulkinta voi olla hyvinkin mielenkiintoinen ja avartaa lukijan omia tilannetulkintoja.
Amerikkalaiset bloggaajat ovat jo monta vuotta keskustelleet siitä
kuinka 'uusi media' syrjäyttää vanhan. Tarkoittaen useimmiten sitä että
useimmiten on vetoavampaa lukea yksittäisen ihmisen tasolle lokalisoitua
tarinaa kuin 'valtamedian' laimennettua perusjorinaa. Syrjäyttäminen on
omasta mielestäni melko mahdoton yhtälö tässä. Hyvin harvat asiat
varsinaisesti syrjäytyvät, evoluutio on todennäköisempi kohdata kuin
revoluutio. Siten on todennäköisintä että kumpikin media muuttuu vähän
toisennäköiseksi ja imee itseensä toisen parhaat puolet.
Anselista oikealle
Tilaa Anseli Blogilistaan[?]
