Kuva 12 / 366, 354 jäljellä
This Space Intentionally Left Blank.
Kuva 11 / 366, 355 jäljellä
Sen jälkeen on tietysti asiallista kysyä että miksi ja mitä varten.
Vastaukseksi saattaa saada jotta "miksipähän ei". Kehittymistä ja
kasvamista. Kumpaakin hehkutetaan hyödyllisenä. Taas voi miettiä miksi
hyödyllisen asettaa etusijalle esimerkiksi miellyttävästä.
Hyödyllisen määritelmään tuntuu sisältyvän implisiittisenä lisämääre "pitkässä
juoksussa". Ikäänkuin mitä pidemmälle ajalle arvon takaisin kertyminen venyy
sitä parempi se on. Mikä ei ole tuollaisena tietenkään totta.
Kuva 9 / 366, 357 jäljellä
Matalamielistä kohinaa.
Kuva 8 / 366, 358 jäljellä
Asiaa hankaloittaa se että niin hyödytön kuin onkin, ennakkotarkastus
yrittää kuitenkin pitää jonkinlaista tasoa yllä.
Kuva 7 / 366, 359 jäljellä
Ehkäpä tässä jonain päivänä.
Kuva 6 / 366, 360 jäljellä
Enpä selitä vieläkään, ihan kiusallani.
Kuva 4 / 366, 362 jäljellä
Kuka se sieltä kurkistaa?
Kuva 3 / 366, 363 jäljellä
And that's all I have to say about that.
Kuva 2 / 366, 364 jäljellä
Säännöt ovat turhia jos niitä ei rikota.
Kuva 1 / 366, 365 jäljellä.
Selitän tarkemmin myöhemmin.
Rajoitteet: ISO6400 (Nikon D1 HI-2 -tila), 50mm, f1.4 ja vapaasti
valittava valotusaika, RAW ja jälkimuokkaus käytettävissä. 31.12.2008
oltava 366 kuvaa, kuva julkaistava enintään viikon viiveellä.
Suuntaus
Menen bussilla töihin. Siinä ehtii, onneksi vain lyhyen aikaa, lukea kirjaa. Tämän viikon olen lueskellut Susan Sontagin "Valokuvauksesta". Lienee parasta että en sano siitä mitään, analyysin keinoja kun minulla ei oikein ole.
Kirjassa mainitaan monia valokuvaajia ja miten he ovat Sontagin mielestä keskittyneet johonkin aiheeseen. Arvailujen varaan jää pitikö kukaan itseään johonkin aiheeseen keskittyneenä vai onko se vain helppoa jälkiviisautta.
Kuitenkin tuli mieleen että parasta olisi minunkin keskittyä ns. kiinnostusalueeseen valokuvauksessakin. Kun lahjoja on rajallisesti, parasta repiä 'tulosta' irti siitä mitä on enemmän. Pulmana tosin niiden vahvuusalueiden tuntemattomuus minulle itselleni.
Yksi lähestymistapa voisi olla muut harrastukset tai vaikka työ. Se minkälaisessa toiminnassa niissä onnistuu ja mistä pitää heijastunee hyvin tähänkin harrastukseen.
Pääajatukseni on kuitenkin tästä se että keskittyminen ja oman
toiminnan järjellinen uudelleenarviointi lienee tässä vaiheessa hyvin
aiheellinen. Kun taannoin kasasin kuvagallerian blogiin laitetuista
kuvista niin en oikeastaan huomannut niissä mitään yhteistä
teemaa. Mikä taas voi olla hankalaa jos se teema on esim. huonous.
Valokuvatorstai, vastakohdat
Näitä lienee helppo löytää. Alunperin tuota kuvaa ottaessani ajattelin
vain kotrastia ja ruudun kahtia jakautumista tasopintojen kautta
(niin, ja jäätyviä sormia ja korvia). Mutta tietenkin ne ovat myös
vastakohtia keskenään.
Valokuvatorstai, ystävä
Ystävä, vaimo, lapsemme äiti.
Lisää rautaa
Viime perjantaina sain lisää rautaa.
Tällä kertaa kaksi salamaa, SB-28DX ja SB-80DX. Minulla oli jo ennestään
kaksi (teknisesti 'minun' on vain SB-22:n, Tanjun on National PE-247S ja
sellainen 'kuriositeetti', 12V paristolla ja irtolampulla toimiva
viuhkasalama), mutta ne ovat kumpikin täysautomaatti/täysteho -sekoituksia
joissa ei ole oikein mitään säätövaraa.
Sain jo vanhat salamit johdolla ja valokenno-orjilla irti varsinaisesta kamerasta ja laukaistua molemmat yht.aikaa (elikkä esim. hiusvalokäyttö onnistui), mutta se valotehon säätö oli sula mahdottomuus. Siitä huolimatta harjoiteltiin Aksun kanssa kun Tanju kävi joogassa.
Tänään sitten kokeiltiin ensimmäistä kertaa näitä laitteita ja hyvinhän
ne toimi. Oheinen kuva on kylläkin osittain vahinko (ensin tuli vahinkokuva
jossa oli potentiaali tähän ja sain sitten Aksun ohjattua tuohon).
Valokuvatorstai, kengät
Kävimme Tanjun kanssa ME -
mennään eteenpäin -viikonlopussa. Molemmat koimme että siitä oli
suunnattomasti apua. Meno oli tiukkaa ja oikeastaan hyvin erilaista kuin
mitä odotimme. Hyvinkin sen arvoista.
Ei -uskiksen (=minä) kannalta ristimenoja ei tuputettu suunnattomasti joskin jeesuksia tietysti lenteli. Kun substitoi sen tilalle sopivia sanoja, pääsi sanoman juurille ja sitä sieltä haettiin.
Kuvassa Tanjun kengät, tänä viikonloppuna Valkeakoskella, pakkasta oli
tarpeeksi. 34.
valokuvatorstai.
Valokuvatorstai, sattuma
Sellainen sattuma.
Valokuvatorstai, ponnistus
Mitä pienempi sitä enemmän ponnistaa.
Valokuvatorstai, avara
Vähän avaruutta, mahdollisuutta kuitenkin on. Joskus joulun tienoilta,
oli kivoja pilviä.
