Edelliseen Vivaken tapaamiseen
verrattuna porukkaa oli paikalla 100% enemmän. Ehdin tosin kävellä
ympäriinsä ihan itsekin, pari tuntia meni Stockan pohjoispuolen
ympäristössä. Tampellan alueella löytyi mukava yhdestä päästä avonainen
tehdasrakennus, jossa pääsi kuvaamaan kaikkea vähän outoa.
Emil huomasi ilmoitukseni aika myöhäisessä vaiheessa ja olinkin jo liikkeellä kotisuuntaan kun kutsu kävi. Mentiin sitten hakemaan yhteistä säveltä, otettiin pari kuvaa. Tutustuttiin Aamulehden toimitukseen ja ajettiin dodgella kuvia kuntoon.
Äkkiseltään voi olla sitä mieltä että jonnekin meneminen ja 'kuvien
väkisin' ottaminen ei voi olla ainakaan tuottavaa hyvien kuvien saldolle. En
usko sellaista. Minusta vaikka kuvan hyvyys onkin kuvaajan funktio, on se
sitä myös katsojan osalta. Eli vaikka otat olevinaan huonoja kuvia, voivat
ne olla jonkun mielestä silti hyviä. Jos niissä ei ole sinun
kuvanottamis-iloa, voi niistä välittyä se tunne että et 'halunnut kuvata
niin sitten yhtikäs mitään'.
Minä suhtaudun asiaan niin että se haluttomuus kuvata taikka ajatella
visuaalisesti tuo vain oman pikantin lisäyksen siihen tavalliseen näkemisen
keittoon. Minulla on tosin elämäni helpotuksena se että en tienää kuvillani,
elantoni ei riipu leipiintymättömyydestäni.